KEVÄTKIRPPIS

24.04.2014


Hei se tunne kun kevätaurinko paljastaa jokaisen pölypalleron piilopaikan. Se kun yrität tunkea nahkatakkia talvitakkien viereen jo muutenkin ahtaalle henkaririville ja se kun ballerinoille pitäisi tehdä tilaa karvasaappaiden tilalle.

Se on kevätsiivouksen aika. Ikkunoiden pesu, hyllyjen hinkkaus, takit vintille ja käyttämättömäksi jääneet korkkarit kasataan Ikean kassiin kirppikselle.
Yleensä minun on vielä harvinaisen hankala edes päästä sinne kesäkirppiksille asti, mutta kiitos Kaapelitehtaalla järjestettävän Kierrätystehtaan blogikirppiksen, olen kerrankin ajoissa!

Minä ja Ikeakassini olemme myös siis ensi lauantaina 26.4 klo12 eteenpäin blogikirppiksellä Kaapelitehtaalla, Merikaapelihallissa (ovi M2)
Tapahtuma on kaikille avoin ja sisäänpääsy ilmainen!

 

Olen innoissani tästä kirppispäivästä ja uudesta kaappitilasta. Olen ottanut vielä entistä ronskimmalla otteella kaapin perältä kaikkea käyttämättömäksi jäänyttä tavaraa ja jopa vielä käyttämääni! Koitan järkeillä mitä todella pidemmällä tähtäimellä tarvitsen ja mitä pois myymällä saisin tilalle jotain uutta itselleni pidempiaikaista ja sopivampaa. 

 

 

Näissäkin kuvissa (ja monissa muissakin) vilkkunut Alexander Wangin laukku lähti ystäväni luokse paremmille teille. Laukkuun ei mahtunut läppärini, vaikka juuri sitä varten sen tavallaan aikoinaan ostin – että kaikki tavarat mahtuisi. Muuten siitä kyllä pidin kovasti, mutta no! Nyt tämä hölmö on vanhan myytyä saanut tilalle uuden isomman laukun ja ystäväni haluamansa Emilien omaksi. Kaikki voitti :)

 

Toivottavasti moni teistä pääsee paikalle ja tekee myös kunnon löytöjä! Itsekin jos vain ehdin koitan käydä kiertelemässä muutamat pöydät. Lauantaina nimittäin kanssani on myymässä ainakin seuraavat bloggaajat:
White Trash Disease, Blond Rivets, Sharon, Yes Dear, Muuttolintuja Syksyllä, Adalmina’s Secret ja Uino.

 

Tapahtuman tarkemmat tiedot, sekä lauantain & sunnuntain myyjälistan löydät TÄÄLTÄ
Ja Kierrätystehtaan Facebook eventin TÄÄLTÄ

 

 

 

Takki - Object Collectors Item (Vila)
Paita - Gt
Farkut - Object
Kengät - Hm
Laukku - Alexander Wang Emilie 

Kuvat: Eevi / Minifitness

Disneyland Pariisi

23.04.2014


Päivä oli pitkä, ihana ja osittain hieman sekava. Mitä minulle jäi päällimmäisenä mieleen? Siitä piti tehdä lista.

 

LINNA – Voi miksi en ollutkaan vähän pienempi kun sen ensi kertaa näin. Kuinka suurelta ja satumaiselta se olisikaan silmiini silloin näyttänyt! Katsoin sitä nytkin aika hämilläni. Teki mieli pujahtaa Ruususen mekkoon, tiputtaa lasikenkä matkalla ja juosta Tähkäpäään letti vain hulmuten tanssiaisiin.

 

LIPUT – Mutta lasikengän sijaan jalassa oli Adidaksen ZX Fluxit, minun ja linnan välillä tuhat turistia ja lippujono. Aikuisten lippu maksoi yhdeltä päivältä ja kahdelta puistolta (sekä Disneyland Park ja Walt Disney Studios) n. 81 euroa. Yksi puisto & yksi päivä olisi ollut vain kymmenen euroa halvempi, eli 71 euroa. Suosittelen siis molempia! Lippuja saa myös halvemmalla jos ostaa netistä etukäteen.

 

KARTAT – Lipputiskin jälkeen käveltiin porteista sisään, minkä jälkeen sai napata itsellensä puiston kartan käteensä. Kartan mitä oli kaikilla muilla kielillä paitsi englanniksi. Ne olivat loppuneet koko puistosta. Otimme Espanjan, Ranskan ja Italiankieliset kartat. Ajateltiin että kai jostain niistä jotain tajuaa. Ja tajusihan siitä, esim. Punainen kolmio laitteen kohdalla tarkoittaa ilmeisesti sen olevan jotenkin hurja, 360 meinaa, että mennään pää alaspäin, FP on Fastpass jne. Näin minä ne tulkitsin. Kuka nyt mitään englantia tarvitsee!

  

JONOT – Olivat jo aamulla klo 11 aivan järkyttävät. Tosin olin lukenut, että viikonloppuisin jonotusajat saattoivat nousta jopa kahteen tuntiin. Laitteen jonotusajan kertoi taulukko ennen sisäänkäyntiä. Ensimmäinen vuoristorata mihin me menimme kertoi jonon olevan 45 minuuttia pitkä. Me tyhmät menimme siihen silti - eihän se nimittäin näyttänyt pitkältä ollenkaan. Niin siis se jonon pää! Itse jono kun kiemurteli jossain sisällä siksakkiaan ja oli oikeasti yli sen 45 minuuttia. Eikä sieltä enää päässyt oikein poiskaan. Silloin minulla välähti päässä FastPassien olemassa olo.

 

FASTPASS – On ilmainen systeemi, millä pystyy välttämään osan näistä jonoista. FastPass lippuja saa n.10 puiston laitteeseen ja niiden lippuautomaatteja löytyy laitteiden edestä. Syöttämällä oman sisäänpääsylippusi automaattiin saat sieltä yhden FastPassin sille laitteelle ja tietylle aikavälille. Sähköisestä taulusta näkyy mille aikavälille seuraavia FastPasseja on saatavilla. Joskus se voi olla 15 minuutin päähän, toisinaan vasta muutaman tunnin päästä. Lipun kanssa voit kuitenkin seikkailla sen ajan jossain muualla ja mennä sitten laitteeseen lippuun merkityn ajan lähestyessä omasta FastPass jonosta sisään. Ruuhkaisimpina päivinä liput tosin saattavat loppua kesken. Niitä on vain rajoitettu määrä.

 

 

BIG THUNDER MOUNTAIN – Se ensimmäinen vuoristorata. Pitkän jonottamisen jälkeen palkitsi kuitenkin ihan kivalla kyydillä. Juuri tällaisista minä tykkään, ei liian kreisiä, ei pää alaspäin, vanhan puun haju ja pari hyppyriä ja tunneli. Uskalsinhan pitää jopa silmät auki.

 

SPACE MOUNTAIN – Pilkkopimeä vuoristorata, hurjempi kuin aiempi, mutta kivalla tavalla. Pää alaspäin kieputtaa pari kertaa ja avaruusvaloja ja lasereita tuikkii menemään ties missä. (Sen verran mitä nyt niitä näin - koska myönnettäköön, pidin silmät kiinni).

 

HODARIKOJU – Missä ne oli? Luulin koko paikan olevat täynnä toinen toistaan houkuttelevimpia hodarikojuja! Haaveilin jo päiviä aikaisemmin syöväni ties mitä HessuHopon hodaria,  Pluton lihapiirakkaa, tai  Kaunottaren ja Kulkurin kuumaa koiraa,  mutta en nähnyt kuin yhden tavallisen pikkuruisen hodarikärryn tullessamme puistoon.
Kun myöhemmin sitä uudestaan etsin, oli se jo kadonnut. Ihan kuin jokin kangastus autiomaahan.

 

RAVINTOLAT – Niitä kyllä riitti hodarikojujen edestäkin ja kovin kivannäköisiä olikin. Emme vain millään malttaneet tuhlata aikaamme sellaisessa istumiseen. Katkerana totean, että hodaria olisi voinut syödä kävellessä.

 

MINNIHIIREN KORVAT – Mitä turhaa krääsää ajattelin, kunnes tunnin päästä hypin innoissani siellä menemään pallorusetti päänpäälläni vain heiluen. Ihan niin kuin kaikki muutkin lapsesta vaariin. Täällä oheiskrääsä selvästi kuului asiaan.

 

 

WALT DISNEY STUDIOS
Jostain syystä luulin, että tämä toinen puoli on enemmän sellainen  no, studiomainen, mutta olihan täällä laitteitakin vaikka millä mitalla. Ja jonoa ihan yhtälailla. Moniin paikkoihin ei enää saanut FastPassia siltä päivältä, mikä rajoitti aikataulua. Piti valita, mihin ehtisi.  Tämä puisto oli auki vain klo 19. Disney Park puolestaan klo 22, joten tulimme siis puolessa välissä koluamaan tämän puolen, ennen kuin lähdimme takaisin Parkiin.

 

RC RACER
Laite, mikä muistutti hieman Särkänniemen Half Pipea ja Vikingiä. Laitteeseen oli 45 minuutin jono, ei FastPassia ja minulla traumoja Thaimaalaisesta Viking laitteesta. Minä passaan tämän. Lauri jäi jonottamaan, minä menin haahuilemaan.  

 

ART OF DISNEY ANIMATION - Haahuilin itseni jonkin sortin teatteriin. Luulin että se oli vain sali missä sai itsekseen kierrellä katsellen piirroksia, mutta pian ovet sulkeutuivatkin ja toiset ovet avautuvat pieneen elokuvateatteriin. Siellä meille näytettiin kaikista Disneyelokuvasta pätkitty yhteenveto ja kovin monella eri kielellä vielä. Katsoin sitä hieman hämmentyneenä. Pätkä kesti n.10-15 minuuttia, minkä jälkeen jostain takaa avautui vielä toiset ovet johonkin kolmanteen saliin, missä menikin jonkin sortin yhden ihmiset teatterinäytös siitä miten Disney hahmoja luodaan.
Kummallinen kolmen teatterin yhteenveto kesti kaiken kaikkiaan 30 minuuttia ja oli minulle ihan kiva hetki lepuuttaa jalkojani.

 

THE TWILIGHT ZONE TOWER OF TERROR -
”Ai joku kauhutalo”. Varmaan ihan lässy, totesin kun katsoin miten polven pituisia lapsia lampsi The Hollywood Tower Hotelliin sisään perheidensä kanssa jonon täydeltä.
Ehkä oli ihan hyvä etten tiennyt. Pitkän jonon jälkeen nimittäin menimme hissiin, missä oli rivissä penkkejä. Penkkejä pienillä kulahtaneilla lentokoneen vöillä varustettuna. Olin edelleen uskossa, että olen jonkin sortin hitaasti liikkuvassa kummitusjunassa. Kunnes, mitä ihmettä hissi tekee! Singahtaa aivan täysiä ylös! ja mitä vielä sitten, vapaapudotuksella alas. Pitkän matkan ja aivan täysiä. (Vain singahtaakseen vielä takaisin ylös). Tässä vaiheessa paniikissa silmät kiinni uskottelin itselleni olevani vain jossain samperin simulaattorissa, kunnes siellä jossain korkeuksissa - silloin juuri kun uskalsin avata silmäni, ikkunat avautuvat ja näen meidän olevan koko Disneylandin yläpuolella, todella korkealla. Korkeanpaikankammo ja vapaanpudotuksen kammo, se pieni vyö ja minä kauhusta kankeana tipumme vielä kerran täysiä alas. Lapset vieressäni nauroivat ja teinit nostivat kätensä ilmaan. Minä pääsin juuri ja juuri vapisevin jaloin ylös penkistä, naama valkoisena kuin lakana. Hetken vihaisena koko maailmalle että olin joutunut tähän ”tosi kivaan laitteeseen”.

  

LENKKARIT - Joku sanoi, että käveltyä tulee kuulemma paljon. Tosiaan yli kymmenen tunnin ja ties kuinka monen kilometrin jälkeen olin todella kiitollinen, etten lähtenyt Converseissa, tai ballerinoissa. Jalkoja särki jo kunnon lenkkareissakin. Puistot ovat suuria ja varsinkin niitä kahta edestakaisin ravatessa menee koko päivä, kaikki voimat ja kengistä kuluu pohjat.

 

JUNAMATKA - Me lähdimme kohti Disneylandia Opéra metropysäkiltä. Ostimme liput automaatista (yksi suunta 7,50€) Disneylandin pysäkki on nimeltään Marne-la-Vallée ja sinne vie suoraan RER junan punainen A linja. Matka kesti n.30-40 minuuttia. Junassa oli kaksi kerrosta, menomatkalla joku soitti haitaria, tulomatkalla se oli aivan täynnä ja kaikki puoliunessa uupuneina istui portailla.

 

 

Kaiken kaikkiaan minulla oli todella kivaa! Kun pääsimme takaisin hotellille ja sänkyyn nukkumaan näin koko yön unta, että olin siinä ylös alas menevässä kauhujen hississä, mutta menisin ehkä jopa siihenkin uudestaan! Niin kuin voisin mennä mihin tahansa muuhunkin Disneyland puistoon.

Suositella voin siis Pariisiin matkaaville uhraamaan yhden päivän disneylandissa, tai miksi ei montakin. Pariisin Disneylandissa on myös hotelleja ja puistot voi rauhassa koluta läpi useammassa päivässä. Mm. Tjareborgilla on kokonaan omat Disneyland matkapaketit, kannattaa siis bongailla netistä tarjouksia!

 

Okei, tästä postauksesta tuli melkein yhtä pitkä, kun päivästämme tuolla! Jaksoiko kukaan lukea loppuun? :)

 

 




Matka toteutettu osittain yhteistyössä Tjareborgin kanssa

No se awards viikonloppu

22.04.2014

Moni on varmasti jo kuullut aivan tarpeeksi reilu viikko sitten pidetyistä blogi-gaaloista. Mitä kelläkin oli päällä, kenen mielestä se oli niin ihanaa ja toisten mielestä taas ehkä ei. Minä en vielä ehtinyt niistä mitään sen kummemmin sanoa, joten jälkijunassa pakko jotain pientä vielä täältäkin suunnalta tänne laittaa.

 

Vaatteet. Tietysti niistä pitää puhua ja ehkä rehellisesti kertoa, että olin niiden kanssa aivan hukassa. Yleensä olisin ehkä hieman saattanut ahdistua tilanteesta, missä hätävaraksi tilaamani Asoksen mekot saapuivat kahta tuntia ennen gaalaa ja vielä ystäväni työpaikalle, koska en itse ollut vielä edes kotona. Toivoin vain että ne sopisi päälle ja vaikka ihan hyvinhän ne lopulta sopikin, en ollut miettinyt kokonaisuuteen sopivia asusteita yhtään ja lopulta menin vain sillä mitä sattui olemaan.

Ja se jotain sattui kirjaimellisesti, nimittäin jalkoihin ja luottokenkäni vielä. Ne millä on monet illat tarvottu ja ties missä. Miksi ne nyt päättivät käyttäytyä näin. Sitä en tiedä. Ehkä jalkani olivat vain turvonneet, ehkä en huomannut sitä aluksi koska minua jännitti. Kyllä myönnän jännitti jostain syystä aika paljon. Enemmän ehkä ystävieni ehdokkuudet kuin omani. Olisin halunnut jokaisen heistä voittavan oman kategoriansa ja tätä mietiskellessä ensimmäinen ilta menikin silmänräpäyksessä ohi. Tiedän sen mm. Siitä, että en syönyt mitään tarjolla olevia ruokia. Ja se on ihme jos mikä, se että minä pysyn noutopöydästä poissa.

 


Ensimmäisenä iltana näytin siis vähän jalkansa loukanneelta tipulta. Toinen ilta sujui hieman rennommin - vaatekriisi oli tosin aikalailla sama, mutta aika kului iloisesti Eevin ja Kiran kanssa naureskellen. Mietinkin miten vaikeaa ehkä olisi olla vastaavissa juhlissa ilman tukijoukkoja ja läheisiä ystäviä. Muistan tuosta illasta erityisesti sen miten nämä kaksi hurrasivat täysiä kun kävin lavalta palkintoni hakemassa. Olin todella kiitollinen että he olivat siellä mukana.

  

 

Ja kiitollinen olen tietysti myös edelleen teille äänistänne, enimmän kyllä ehdottomasti vain siitä että luette, mutta myös tietysti, että teitte voitosta mahdollisen. Olen miettinyt mikä sai minut niin hämilleen palkinnoista tai miksi ne merkkasivat niin paljon. Jotenkin sitä ei vain vuosienkaan jälkeen tajua - vaikka palkinnolla päähän löisi, että siellä muutkin kun äiti tätä lukee. Se että ensimmäisenä päivänä saa kiitosta tuomareilta ja toisena lukijoilta. Tottakai se tuntui aivan hemmetin kivalta. Ei kai sitä muuta voi sanoa.

Toivottavasti pysytte vielä pitkään matkassa, ihan sama oliko niitä blogigaaloja vai ei :)

KAMERALAUKKU

21.04.2014

Kameralaukut on noin yleisesti ottaen jokseenkin aika tylsiä.
Suojaavia, hyvä ja käytännöllisiä toki, mutta vähän sellaista ”kylmälaukku, kiikarikotelo, menenpä tästä metsäretkelle ”- tyyppisiä koteloita.

Minustahan olisi ihanaa, jos kameralaukuista olisi samanlaisia variaatiota, kuin esim. läppärilaukuista, mutta en ole ainakaan tähän mennessä mitään erityisiä luomuksia löytänyt.  Ja älkää käsittäkö väärin, maailmani ei toki kaadu jos kameralaukut on vähän vanhanaikaisia, ei päinvastoin! Minun käyttämäni kameralaukku on itse asiassa varmaan yli kaksikymmentä vuotta vanha!
Siinä on jotenkin luonnetta.

Tätä laukkua ei olla varmasti suunniteltu Canon 6D rungolle tai siinä käyttämilleni linsseille, mutta sainkin aikalailla ällistyä kun ensimmäistä kertaa varusteeni sinne pakkasin. Kaikki sopi juuri eikä melkein.

 

 

 

Kameralaukku oli isäni vanha ja olin aivan onnessani kun sen löysin. Mielestäni se on kaunis ja minulle jo nyt kovin tärkeä. Tämä kourassa minä tuolla aina marssin, kun täytyy kaikkia kameratavaroita mukana kantaa. Aikamoinen palikkahan se on, mutta mieluisin palikka tähän asti.

 

VALKOINEN TAKKI

19.04.2014

Koska valkoinen takki Pariisin postauksissa sai osakseen jonkin verran huomiota, ajattelin antaa sille kokonaan ihan oman postuksensa.


Takki on Vilan ja löysin sen muutama viikko sitten Object Collectors Item liikkeen avajaisista Aleksanterinkadulta.
Valkoinen suoralinjainen takki on ollut jonkin aikaa jo mielessä, mutta jostain syystä tähän en osannut kiinnittää mitään huomiota. Kävelin rekin ohi missä takkeja roikkui jonossa varmaan viisi kertaa ”ei tuollaista” mietin. Ei yhtään mun näköinen.

Avajaisissa tunnin pyörimisen jälkeen kuitenkin lopulta nappasin sen mukaani. Halusin nähdä erään asukokonaisuuden myös takin kanssa päällä. Tämä oli siis vain rekvisiittana.
Eipä kauaa. Kaikki muu loisti rekvisiittana nimittäin sen rinnalla. Jotenkin niin hyvin istuva ja raikas kevättakki. Olin todella tyytyväinen, että lopulta sitä kokeilin. Joskus joku vaate vaan herää eloon vasta sitä kokeillessa.



Okei aikamoista ylistystä. Se on lopulta vain valkoinen takki. Minulle tosin mieluisin tällä hetkellä. Olen käyttänyt sitä jo niin paljon, että ennen seuraavaa kertaa pitää se jo pestä.
 

 

 


Takki - Object Collectors Item / Vila 
Paita - Gina Tricot
Housut - Lindex
Kengät - HM
Hattu - BikBok
Laukku - Céline 



P.s Muistakaa Objectin asukokonaisuus -kisa. Siitä lisää täällä.

PARIISI PÄIVÄ 1

17.04.2014

Näin ensikertalaisen silmin keväinen Pariisi avautui kyllä matkaajalleen kauniina, mahtipontisena ja kummallisen laajana. Etäisyydet ovat pitkiä ja metrokartta näytti aluksi sekavalta. Se joka suuntavaistoja nimittäin joskus jakeli, ohitti minut täysin ja mietinkin, miten tämän kaupungin hahmottamiseen menisi minulla monta päivää!

Onneksi Eiffel-tornista rakennettiin korkea ja joki virtaa läpi keskustan. Se helpottaa pysymään kartalla.

 

Ensimmäisenä päivänä lähdettiin kävelemään päämärättömästi ja puolivahingossa pistäydyttiin ensin aasialaisskorttelissa Rue Saint Annella. Olin lukenut Hesarista, että Sapporo-ravintolasta saa Pariisin parasta ramen-keittoa. Kuvittelemaani soppajonoa ei tosin ollut kyllä ravintolan eteen kertynyt, vaikka artikkelissa varoitettiinkin ruuhkasta. Itse asiassa paikka oli tyhjä - niin kuin oli melkein kaikki muutkin ravintolat tällä kadulla, elleivät olleet kokonaan kiinni. Ja kello oli kolme päivällä.
Höyryävä kulho kiikutettiin siis nopeasti eteeni ja olihan se hyvää, mutta ei mitään erityisen mieletöntä. Toisaalta en tiedä mihin verrata kun kyseistä keittoa en ole kai ennen edes syönyt. Laurin gyozat tosin olivat erinomaisia ja mietinkin, että tälle kadulle pitää tulla joskus vielä uudestaan! Japanilaisen keittiön ystävänä oli siellä nimittäin aika monta kivannäköistä kaveria vierivieressä. Miettikää mitä makuelämyksiä ne saattoivatkaan pitää sisällään!

 


Korttelin päätyttyä tupsahdimmekin jo Louvren lähettyville. Kävelimme kaarevien holvien alta aukiolle, mikä kai salpaa jokaisen ensikertalaisen hengityksen. Kuinka iso tuo entinen palatsi olikaan! Ja lasipyramidi siinä keskellä aukiota. Koitin polkea mieleeni pakostikin nousevat Da Vinci –koodi mielikuvat siitä. Tämä paikka oli paljon parempi näin, kun on itse paikalla.

Paikalla monen muun kanssa, nimittäin Ihmisiä oli kyllä kaikkialla, käveli, istui, nauroi, otti kuvia ja nukkui. Pistin tosiaan merkille, miten moni ihminen oikeasti nukkuikaan - tai lepuutti silmiään. Tuskin mistään REM-unesta oli kyse, mutta kuitenkin. Jotenkin suloista.

  


Kävelimme puiston läpi ja pitkin Rue De Rivoli katua, ostimme Crêpesit kojulta ja katselimme kaikkialle. Pariisisaa riittä kyllä pällisteltävää.
 
Kun lopulta tähän kaikkeen, mutta ei kuitenkaan tavallaan mihinkään oli kulunut jo lukuisia tunteja ja kilometrikaupalla kävelyä, katsoimme parhaaksemme palata hotellille. Oli jo ilta ja flunssa upotti minut kuin kivenlohkareen sängynpohjalle nukkumaan. Piti kerätä voimia seuraavan päivän tulevaa Disneyland koitosta varten. Ja se vaatiikin sitten kokonaan oman postauksen osakseen :)
 

 

Nyt olen jo kotona ja kiiruhdan näkemään ystäviäni! Hyvää pääsiäisen alkua kaikille :)

 

 

 

Matka toteutettu osittain yhteistyössä Tjareborgin kanssa

TERVEISET PARIISISTA

16.04.2014

Täällä yksi melkein pystyyn nukahtanut Pariisin matkaaja.

Montakohan kilometriä me ollaan kahdessa päivässä jo kävelty?
Eilen talsittiin koko päivä kaupungilla ja tänään Disneylandissa melkein kymmenen tuntia.
Ei tosin kyllä mitään valittamista. Kaksi päivää on kirkkaalta taivaalta porottanut aurinko ja Pariisin pyörteissä on ollut kiva seikkailla. Huomenna vielä muutama nähtävyys ja tietysti shoppailua. Sitten jo kotiin.

Pitää palata tänne kirjoittelemaan mahdollisimman pian kunnon kuvasaldon ja pidempien tarinoiden kera - heti vain kun en koneen ääreen päästessä nukahtaisi kahdessa minuutissa.

 

Kuten nyt, joten pakko mennä nukkumaan! Palataan pian :)

#OBJECTASU -ARVONTA!

14.04.2014

 

Muistatteko kun kerroin Object Collectors Item -liikeen avajaisista Aleksanterinkadulla? Olin siellä myös itse käymässä ja todella positiivisesti yllättynyt liikkeen tarjonnasta ja valoisasta uudesta ilmeestä.

”Nähdään sovituskopeilla” huikkasin ystävälleni ja uppouduin ikuisuudeksi vaatetarjontaan. Minä olen niitä ihmisiä, jotka rentoutuvat vaatekaupoissa, eikä sovitusrumbakaan usein minua mitenkään häiritse. Vaikkakin tosin melko nirsosti sinne sovitukseen vaatteita kannankin.

Siksi ehkä vähän naureskelinkin vaatevuoren takaa, minkä tuona päivänä koppiin kiikutin. Valikoima oli vain todella mieluinen ja yllättävän hyvin suurin osa vaatteista vielä istui!  

Tässä muutama minun suosikkini

 

Miltä kuulostaisi jos tekin kävisitte kokeilemassa löytyisikö teille mieluisaa asukokonaisuutta? Bestseller on järkännyt teille huikean kuvauskisan, missä luomalla oman asukokonaisuuden ja postaamalla sen voi voittaa jopa 300 euron arvoisen lahjakortin.

 

Kilpailuun pääseen osallistumaan seuraavasti: Käy Object collectors item –liikkeessä Aleksanterinkatu 15, tai missä tahansa lähimmässä Vero Modan liikkeessä. Luo oma suosikkilookisi, ota siitä kuva ja postaa joko Instagramiin, tai MyCosmon galleriaan. Muista laittaa mukaan hashtag #objectasu, tai #veromodaasu (riippuen siitä kummassa liikkeessä asu on kuvattu).

Osallistuneiden kesken arvotaan yksi 300 euron lahjakortti ja 4kpl 50 euron lahjakorttia (Objectin, tai Vero Modan liikkeeseen). Kisa-aikaa on sunnuntaihin 27.4 asti!
Veikkaisin, että voittomahdollisuudet ovat tässä kisassa aika hyvät :)

 

Onnea arvontaan!

 

 

 

Yhteistyössä Bestsellerin kanssa

FOLLOW ME

KOKOA ASU
LIIKKEESSÄ
JA VOITA
300€ LAHJAKORTTI
Aleksanterinkatu 15
Helsinki
LISÄTIETOA

Kaikki
matka-
juttuni

BOOT
CAMP
2014
Cosmopolitan
Bootcamp
Olen mukana.
Osallistu sinäkin.
OSALLISTU

TILAA COSMOPOLITAN6 kk 28,80 eJa voita
Michael Korsin
laukku!

My Facebook

My Girls



Osallistu
testiryhmään
ja voita oma
spa-päivä
Osallistu